7/26/2015

Kuumaakin kuumempi EM-Maribor

 Lähtöpäivä ja treenit

Nyt ollaan taas takaisin Suomessa ja on aika lyödä vähän nippuun viime viikon EM-reissua. 

Matkaan lähdettiin tutulla running target porukalla eli miehissä allekirjoittanut, Krister Holmberg ja Heikki Lähdekorpi. Pojissa kilpailivat Mika Kinisjärvi, Mika Heikkilä ja Topi Hulkkonen. Lauantaina 18 heinäkuuta starttas lentokone Helsinki-Vantaalta ja kohta jo oltiinkiin Sloveniassa Ljubljanassa. Siitä pyyhkäistiin pari tuntia vielä bussikyydillä Mariboriin, jossa itse kisapaikka sijaitsi. Jo saapumispäivänä saimme todeta kelien olevan kuumat. +35 astetta varjossa oli joka päivä tosiasia. Rata-alueella lämpö nousi iltapäivällä jopa yli 40 asteen, sillä kattopelti rakennusmateriaalina tuppaa keräämään lämpöä.

Sunnuntaina päästiin testaamaan ratoja ensimmäistä kertaa ja hyvältä vaikuttivat.
Maanantaina oli sitten vuorossa PET (pre-event training) eli kisaan valmistava harjoitus.


Rata 1 varhain sunnuntaiaamuna.

Kuva hotellin parvekkeelta. Tuosta mäestä lasketaan alppihiihdon maailman cuppeja.

Korkeutta taisi olla mäen päällä reilu kilometri meren pinnasta.

Majoituimme paikallisessa pikkuhotelli Milenassa.

Kisat alkaa

Tiistaina alkoi varsinainen kisaurakka. Aloitimme sekajuoksuilla, joka oli normaalista poiketen jaettu kahden päivän kisaksi. Tulos 192+195=387 (8. sija) ei itselle ollut mikään riemunasia. Paljon jäi parannettavaa omaan tekemiseen. Alle 390 tuloksilla kun näissä karkeloissa on ihan turha haaveilla palkintopallisijoituksista. Joukkuehopeaa kuitenkin napattiin Heikin ja Kristerin kanssa, joten joukkueen tasainen ammunta toi kuitenkin vähän iloa. Mika Kinisjärvi jatkoi komeasti talven voittoputkeaan ja korjasi poikien kisan voiton Suomeen huipputuloksella 391. Topi Hulkkonen kruunasi poikien päivän nappaamalla pronssia tuloksella 376. 


Allekirjoittaneen tyylinäyte. Kuva SAL, Lassi Palo

Krister Holmberg aloittamassa kisaurakkaansa.

Hugo Boss hoiti hommansa hienosti koko reissun ajan. =D

Skeetradalla aurinko paistoi.

Välillä oli hyvä ottaa lepiä.

Lähdettiin syömään ja Mikallakin oli suden nälkä.


Skeetnaiset vauhdissa.

Haulikkoratoja oli monta peräkkäin.

Kisojen päärakennus.

Normaalijuoksut

Normaalijuoksut ammutiin myös kahtena päivänä, joka olikin positiivinen asia pienten ratavikojen takia. Miehissä Heikki aloitti komesti tuloksella 297. Minä ja Krister jäimme tuloksiin 293 ja 292. Ei siis ollut meidän päivä. Osasyynä saattoi olla se, että hitaiden juoksujen uudelleen alkaminen ratakunnostusten jälkeen kesti yli 4 tuntia. Turhaa odottelua tuli siis varsin paljon tuolla helteessä.
Pojat aloittivat hitailla hyvin, Kinisjärvi  298, Heikkilä 293 ja Hulkkonen 289.

Seuraavana päivänä ammuttiin nopeat ja täytyy sanoa itsestäni sen verran, että tuntui siltä kuin viivalla olisi seisonut aivan eri äijä kuin edellisenä päivänä. Sain ammuttua kohtuulliset nopeat 292. Yhteistulos 585 riitti tällä kertaa kovatasoisessa kilpailussa yhdeksänteen sijaan. Heikki ja Krister ampuivat tulokset 581 ja 569. Tavoitteista siis jäätiin kyllä koko poppoo.

Mika Kinisjärvi oli pojissa jälleen rautaa ampuessaan jäätävän kovan tuloksen 298+293=591. Tällä tuloksella Mika olisi uusinut myös miesten kullasta. Mika siis ylivoimaiseen Euroopan mestaruuteen jälleen kerran. Heikkilä ja Hulkkonen jäivät sijoille 5 ja 8. 



Stefan Leib ampumassa normaalijuoksuja.

Ruuhkaa liikkuvan maalin radalla.

Heikki Lähdekorpi

Mitalikone Kinisjärvi

Topi Hulkkonen, Mika Kinisjärvi ja Mika Heikkilä GP-joukkuekisan kultaa. Kuva SAL, Lassi Palo


Yhteenveto ja tulevaa

Tällä kertaa ei siis huipputulosta omalta osaltani tullut. En voi kuitenkaan sanoa ampuneeni huonosti. Ensi kerralla pitää pystyä ampumaan muutama piste lisää. Mulla on pari visiota, millä saadaan muutama lisäpistettä vielä näihin pienoiskiväärituloksiin, mutta SM-kisoissa nähdään että toimiiko ne. SM-skapailut siis kahden viikon päässä Sipoossa. 


Kilpailu tais mennä penkin alle, niin kuin toi laukkukin. Kuva SAL, Lassi Palo

Jatkuvasti pitää pystyä kehittymään ja siksi ensi syksynä aletaan taas treenaamaan kovaa. Harjoittelumääriä en enää pysty nostamaan, mutta laatua on aina mahdollista parantaa, joten näillä mennään. 

Tässä vielä muutama kuva loppureissusta, kun oli kisan jälkeen aikaa pyörähtää Mariborin keskustassa.
Walk over the bridge.
Mariborin keskusta

Maisemaa

Mikapose

Kovan reissaamisen ohella on hyvä ottaa rentouttava penkkihieronta.

Lähtöpäivä ja hymy herkässä.

-Tomi